Hyvä perintätapa – mitä laki edellyttää?
Perintälaki edellyttää, että saatavia peritään hyvän perintätavan mukaisesti. Tämä koskee sekä velkojaa että perintätoimistoa. Hyvä perintätapa suojaa velallista kohtuuttomilta menettelyiltä, mutta varmistaa myös, että velkoja saa saatavansa asiallisin keinoin. Tässä oppaassa käymme läpi, mitä hyvä perintätapa käytännössä tarkoittaa.
Mitä hyvä perintätapa tarkoittaa?
Hyvä perintätapa tarkoittaa, että perinnässä ei saa antaa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, aiheuttaa kohtuuttomia kuluja tai vaarantaa velallisen yksityisyyttä. Perinnässä on suhtauduttava velalliseen asiallisesti, eikä perintää saa jatkaa, jos saatava on vanhentunut tai perusteeton.
- Ei vääriä tai harhaanjohtavia tietoja
- Ei kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja
- Velallisen yksityisyyden kunnioittaminen
- Asiallinen viestintä velallisen kanssa
Velallisen oikeudet
Velallisella on oikeus saada tieto saatavan perusteesta, määrästä ja erittelystä. Velallinen voi myös esittää huomautuksen saatavasta, ja jos saatava on riitainen, sitä ei saa periä oikeudellisesti ennen riidan ratkaisemista. Velallisella on lisäksi oikeus pyytää maksusuunnitelmaa, vaikka velkojan ei ole pakko siihen suostua.
Mitä perinnässä ei saa tehdä?
Perinnässä ei saa uhkailla toimilla, joihin ei ole laillista oikeutta, eikä periä saatavaa, joka on selvästi perusteeton tai vanhentunut. Velalliselle ei saa aiheuttaa tarpeettomia kuluja esimerkiksi lähettämällä maksuvaatimuksia liian tiheään. Hyvän perintätavan vastainen menettely voi johtaa kulujen perimisoikeuden menettämiseen.
Mihin voi valittaa?
Perintätoimintaa valvoo aluehallintovirasto (AVI), jolle voi tehdä ilmoituksen perintätoimiston menettelystä. Kuluttaja voi lisäksi olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan. Jos epäilet, ettei perinnässä ole noudatettu hyvää perintätapaa, kannattaa ensin huomauttaa perijälle kirjallisesti ja säilyttää kaikki perintäkirjeet.
Hyvä perintätapa myös yritysperinnässä
Hyvää perintätapaa on noudatettava paitsi kuluttajaperinnässä myös yritysten välisessä perinnässä, vaikka yrityssaatavissa keinovalikoima on laajempi ja esimerkiksi tratta on käytettävissä. Myöskään yritysvelallista kohtaan ei saa menetellä hyvän perintätavan vastaisesti, antaa harhaanjohtavia tietoja tai aiheuttaa tarpeettomia kuluja.
Trattaa eli julkista maksukehotusta saa käyttää vain riidattoman ja erääntyneen yrityssaatavan perinnässä. Tratan protestointi voi näkyä yrityksen luottotiedoissa, joten sitä ei saa käyttää painostuskeinona riitaisessa saatavassa. Asiallinen ja dokumentoitu menettely suojaa myös velkojaa, jos saatava päätyy myöhemmin oikeudelliseen perintään.
- Hyvä perintätapa koskee myös yritysperintää
- Tratta vain riidattomalle yrityssaatavalle
- Asiallinen menettely suojaa velkojaa riitatilanteessa
Usein kysytyt kysymykset
- Kuka valvoo perintätoimintaa?
- Perintätoimintaa valvoo aluehallintovirasto (AVI). Kuluttaja voi myös kääntyä kuluttajaneuvonnan puoleen, jos perinnässä epäillään virheitä.
- Saako riitaista saatavaa periä?
- Riitaista saatavaa ei saa periä oikeudellisesti ennen kuin riita on ratkaistu. Velallisen on esitettävä perusteltu syy sille, miksi saatava on riitainen.
- Mitä teen, jos perintä on ollut asiatonta?
- Huomauta ensin perijälle kirjallisesti ja säilytä kirjeet. Tarvittaessa voit tehdä ilmoituksen aluehallintovirastolle tai olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan.
Lue myös
Perintatoimistot.com kokoaa perintä- ja saatavienhallintapalveluiden tarjoajia julkisista lähteistä ja välittää yhteydenottopyyntöjä sopiville palveluntarjoajille. Emme ole listattujen yritysten virallinen edustaja, ellei siitä erikseen mainita. Tarjouspyyntö ei sido tilaamaan palvelua. Sivusto ei anna oikeudellista neuvontaa.